Järvenpään Seurojentalo 1931-1978  
osa 1

JÄRVENPÄÄN SEUROJENTALO 1931 - 1978


Järvenpään Nuorisoseura
Ryhdyttäessä puhumaan seuratalosta Järvenpäässä ei voi olla aloittamatta Järvenpään Nuorisoseurasta. Niin merkittävä on nuorisoseuran osuus seurojentalon historiassa. Kun Järvenpään ja lähiseudun Nuorisoseura v. 1917 perustettiin, on perustajina mainittava ennen kaikkea sahanomistaja T. W. Harjuvaara sekä Westermarckin kartanoiden tilanhoitaja W. Skogberg (Lasola).
Erityisen merkitykselliseksi seuran perustamiselle ja myöhemmin seuran toiminnalle muodostui se ymmärtämys ja tuki, jota Westermarckin kartanoiden omistajat metsänhoitaja A. W. ja maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck seuraa ja sen pyrintöjä kohtaan osoittivat. Westermarckit näet luovuttivat seuran vapaasti käytettäväksi kartanoiden päärakennuksen lähistöllä sijaitsevan Juhola-nimisen maatilan entisen päärakennuksen, jonka tilan isännät korjauttivat seurataloasuun. Vaikka nuorisoseura sai käyttöönsä toimintahuoneiston niin edullisesti kuin toivoa saattaa, kangasti "oman kodin" saaminen kuitenkin nuorisoseuralaisten mielessä ja sen aikaansaamista tarkoittivat useimmat seuran toista ja ponnistuksista.

(Toim.huom.: Bjarne Westermarckin toiminta Järvenpäässä on esitelty Järvenpään Kaupunkipolun yhteydessä sivuilla 6-7, kohteiden 7-9 yhteydessä.)

Oman toimitilan tarve
Rakennusrahastoa kartutettiin varsinkin iltamilla ja arpajaisilla. Vuonna 1925 Westermarckin kartanoitten alkaessa hajota, nuorisoseura joutui pois Juholasta ja sille tuli vaikea murroskausi, johon vaikutti osaltaan sekin, että Järvenpään keskusta
alkoi nopeasti muuttua maatalouspaikkakunnasta liike- ja teollisuuspaikkakunnaksi. Nuorisoseura eli tämän jälkeen useita vuosia hiljaiselon aikaa. Kokonaan se ei kuitenkaan lakannut, vaan nimenomaan sahanomistaja T. W. Harjuvaara huolehti siitä, että seuraa ei lakkautettu, vaan esimerkiksi sille hankittu tontti nykyisen Kartanontien varrella säilyi. Tontti, jolla tänä päivänä seisoo edelleen Järvenpään seurojentalo. Tosin tällä hetkellä Järvenpään kaupungin omistamana, kuten myöhemmin tässä esityksessä selviää. Juholassa kokoonnuttiin vielä vuoden 1925 jälkeenkin. Juhlia ja muita tilaisuuksiaan siellä pitivät suojeluskunta ja lotat sekä Järvenpään Palo.

Juhola joutui kuitenkin vuonna 1928 toimintansa aloittaneen Maatalousnormaalikoulun omistukseen ja näin seurojen oli etsittävä uutta tilaisuuksien pitopaikkaa. Jonkin aikaa Juholan jälkeen pidettiin juhlia seuratalolla, joka sijaitsi suurin piirtein nykyisen Helsingintien kohdalla radan länsipuolella. Mutta tätäkään kautta ei kestänyt kauan, kun tuo seuratalo paloi.

Järvenpäässä ei ollut siihen aikaan kouluissa juhlasaleja eikä muitakaan suurempiin tilaisuuksiin sopivia huoneistoja. Niinpä Järvenpääläisille puuhanaisille ja -miehille tuli kiire suunnitella vakinaista kokoontumispaikkaa. Järvenpään nuorisoseuran tontti oli vuosikausia seissyt tyhjänä. Siellä pidettiin mm. suojeluskunnan maastoharjoituksia.

Tontti oli edustavalla paikalla, eikä siis ihme, että se tuli heti mieleen uutta seurataloa suunnitteleville, vaikka suunnitteluun oli nyt ilmestynyt muitakin tahoja kuin nuorisoseura. Niinpä voimme pöytäkirjoista todeta, että syyskuun 29. päivänä 1931
kokoontuivat Järvenpään eri yhdistysten valtuuttamat edustajat kauppias (talousneuvos) Vihtori Lehtosen kotiin keskustelemaan ja päättämään yhteisen kokous- ja juhlahuoneiston rakentamisesta paikkakunnalle. Edustettuina tässä perustavassa kokouksessa olivat: Järvenpään ja lähiseudun Nuorisoseura: kauppias V. Lehtonen ja sahanomistaja T. W. Harjuvaara, V- ja U-seura Järvenpään Palo ry.: ylioppilas Heino Kokkonen, Lotta-Svärd-yhdistyksen Vihtori Lehtonen, perustajajäsen, väliaikaisen johtokunnan puh.joht. 1931 ja ensimmäinen taloudenhoitaja ja isännöitsijä 1931-1936 yhdistyksen Järvenpään kyläosasto: rouvat Sylvia Lehtonen ja Etti Harjanne ja Tuusulan Maataloustuottajat ry: maanviljelijät Kauno E. Talvela ja August Peuramo.


Seuratalo-Osakehtiö Järvenpään perustaminen
Kokouspöytäkirjan 2. § sisältää seuratalon perustamista koskevan päätöksen. Se kuuluu kokonaisuudessaan:
"Keskustelun jälkeen, jossa todettiin, että ajankohta on sopiva kokous-ja juhlahuoneiston rakentamiselle ja että Järvenpään ja lähiseudun Nuorisoseuralta on edullisilla ehdoilla saatavissa sopiva tontti, päätettiin tarkoitusta varten perustaa osakeyhtiö, jonka osakepääoma on Smk 100.000:-, jaettuna 100 kappaleeseen Smk 1.000:- osakkeita. Yhtiön Perustamiskirja kirjoitettiin heti, ja eri seurat merkitsivät osakkeita seuraavasti:

Järvenpään ja Lähiseudun Nuorisoseura	55 kpl
V- ja U-seura Järvenpään Palo r.y.	15 kpl
Lotta-Svärd yhdistyksen Järvenpään kyläosasto	15 kpl
Tuusulan Maataloustuottajain Yhdistys	15 kpl
yhteensä	100 kpl

joten siis koko osakepääoma tuli täyteen merkityksi. Yhtiön nimestä ei vielä tehty päätöstä".

Osakeyhtiön nimen valinta
Nimikysymyksestä talousneuvos Talvela muisti myöhemmin asiasta puhuttaessa ehdottaneensa talolle nimeksi "Pohjola", koska Tuusulan eteläpäässä oli ja on vieläkin nuorisoseurantalo "Väinölä". Tuota nimeä ei kuitenkaan otettu käyttöön, vaan
väliaikaisen johtokunnan lokakuun 11. päivänä 1931 pitämän kokouksen pöytäkirjan 2. §:n mukaan:
"Tarkastettiin kauppias Lehtosen tekemä yhtiöjärjestysluonnos ja hyväksyttiin se. Samalla määrättiin yhtiön toiminimeksi Seuratalo-Osakeyhtiö Järvenpää."
Tuo hiukan kankeahko nimi ihmetyttää, mutta luontevimmin nimeksi sopiva Järvenpään Seuratalo oli merkitty kaupparekisteriin jo vuonna 1925 toiselta taholta, eikä näin ollut uuden seuratalon perustajien käytettävissä.