Järvenpään Seurojentalo 1931-1978  
osa 4

Ensimmäiset yhtiökokoukset
Ensimmäinen virallinen Seuratalo-Osakeyhtiö Järvenpään kevätyhtiökokous pidettiin sahanomistaja T. W. Harjuvaaran asunnossa helmikuun 26. päivänä 1932. Tässä kokouksessa edustivat nuorisoseuraa V. Lehtonen, T. W. Harjuvaara ja V. Mattila, lottia Sylvia Lehtonen, Paloa Veijo Kokkonen ja maataloustuottajia K. Talvela. pöytäkirjassa kerrotaan:
"Kauppias Vihtori Lehtonen teki selkoa yhtiön viimevuotisista tileistä sekä johtokunnan toiminnasta. Koska tilintarkastajia ei vielä aikaisemmin oltu valittu, ei tilintarkastajien lausuntoa ollut esitettävissä.

(Toim.huom.: Harjuvaaran huvila on Järvenpään Kaupunkipolun s. 9 kohde 23.)

Kokous hyväksyi johtokunnan tähänastisen toiminnan." Vaikka seuratalo oli jo saanut juhlallisen vihkimisensäkin, näyttää vielä seuraavakin yhtiön kevätkokous pidetyn sahanomistaja Harjuvaaran asunnossa. Kokous pidettiin helmikuun 5. päivänä 1933 ja siellä olivat jo täydelliset tilit ja tilintarkastajien lausuntokin käsiteltävinä. Seuratalon arkistosta on löytynyt Vihtori Lehtosen kevätkokoukselle esittämä vuosikertomus. Siinä on luettavissa m.m. seuraavaa:

"Vuoden tilinpäätös osoittaa tappiota Smk 591:21. Siitä ei kuitenkaan vielä voi päättää, kuinka talo vuosittain saadaan kannattamaan, sillä ensimmäisen vuoden menoissa on sellaisia, jotka kuuluvat perustamiskustannuksiin. Vasta kun koko vuoden säännöllinen toiminta on näkyvissä tämän vuoden päättyessä, voidaan tarkemmin arvostella minkälainen kannatus seuratalolle saadaan vuoden kuluessa. Pääasia on kuitenkin siinä, että osakasseuroilla on oma kokoontumispaikka, johon voivat kaikki harrastuksensa keskittää. Seuratalon perustaminen on voitu suorittaa suunnitellun kustannusarvion rajoissa, ettei sen kunnossapito tule omistaville seuroille ylivoimaiseksi".


Yhdistysten toimintaa Seuratalossa
Edellä mainittu seurataloyhtiön ensimmäisen taloudenhoitajan arvio osoittautui niin omistajien käyttötarpeitten kuin ennen kaikkea myös kannattavuuslaskelmienkin mukaan oikeaan osuneeksi. Seuratalolle oli käyttöä, sitä vuokrattiin myöskin ulkopuolisille ja ennen kaikkea kannattavuus osoittautui myöskin sellaiseksi, että yhtiö pystyi talon pitämään siistissä kunnossa. Maaliskuussa 1934 pidetyssä kokouksessa todetaan, että yläkerran huone on vuokrattu suojeluskunnan käyttöön ja että insinööri Carlander on lahjoittanut 8 kpl lipputankojen pidikkeitä. Samassa pöytäkirjassa kerrotaan myöskin, että juhlasalia on vuokrattu Lotta-Svärd yhdistykselle 16 iltana piirikursseja varten.

Sotavuosien toimintaa ja kokouksia
Vuoden 1940 kevätkokous jouduttiin pitämään talvisodan kestäessä. pöytäkirjan 3:ssa §:ssä todetaan, että sotatilan johdosta katsottiin entisten edustajien jatkavan edustustehtäväansa. 8. § kertoo: Kun sotatilan takia talosta ei ole muita vuokratuloja, katsottiin välttämättömäksi v:n 1940 alusta kantaa vuokraa toistaiseksi, niin kauan kuin Seuratalon huoneita käytetään lottien keräyskansliana ja työhuoneena sekä vartiotupana, Lotta-Svärd yhdistyksen Järvenpään paikallisosastolta mk 750:- alakerran käytöstä sekä Järvenpään Sk:lta mk 250:- kk:sta varastohuoneen jatkuvasta käytöstä.

Seuraava kevätkokous on pidetty toukokuun 27. päivänä 1942 jatkosodan aikana. Kokouksessa hyväksyttiin yhtaikaa v:n 1940 ja 1941 tilit, mutta sodan jatkuessa voitiin yhtiön seuraava kokous pitää vasta syysyhtiökokouksena 3. 12. -44. , jolloin sotatila oli jo pari kuukautta ollut päättyneenä. Silloin hyväksyttiin vuosien 1942 ja 1943 tilit sekä "päätettiin suorittaa seuratalossa pienempiä korjauksia, jotta taloa voitaisiin käyttää julkisten tilaisuuksien järjestämiseen." Talo oli ollut sodan aikana puolustusvoimien koulutuskäytössä ja nämä vuokralaiset olivat kohdelleet etenkin juhlasalia aikaisempia vuokralaisia kovakouraisemmin. M.m. uuneja oli tökitetty pistimillä tai joillakin muilla teräaseilla ja lattiat ja seinätkin olivat sen näköisiä, että talo oli ollut kovassa käytössä. Joulukuussa 1945 on vielä käsitelty korjauskysymyksiä, silloin "kokous päätti kunnostaa Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen hallussa olevan huoneen." (Tämä huone yläkerrassa vuokrattiin suojeluskunnan lakkauttamisen jälkeen sodan jälkeen perustetulle kiinteistöyhdistykselle). Samoin päätettiin kunnostaa ja maalata juhlasali sekä osittain uusia ja korjata juhlasalin kalusto. Nämä kaikki kunnostustyöt on katsottava sota-ajan vuokralaisten aiheuttamiksi.

Sodan jälkeisiä asioita
Muitakin valtakunnassa sota-ajan jälkeen tapahtuneita ilmiöitä voidaan todeta seurataloyhtiön pöytäkirjoista. Niinpä pöytäkirjoista poistuu myös Lotta-Svärdin edustajien osallistuminen yhtiön kokouksiin. Viimeinen merkintä
Lotta-Svärdin edustajista on 27. 5. -42 pidetyn kokouksen pöytäkirjassa. Joulukuun 3:nnen päivän 1944 pöytäkirjassa ei ole enää edustajia. Lotta-Svärd lahjoitti osakkeensa jäljelle jääneille yhdistyksille viisi kullekin. Myöskin syyskuussa 1946 johtokunnan pöytäkirjaan kirjattu pykälä on merkkinä rauhanaikaan palaamisesta: "Todettiin, että rahaolojen säännöstelemisestä 31 p:na joulukuuta 1945 annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti on kaikki yhtiön osakkeet esitetty leimattavaksi, joten valtiovarainministeriön kirjelmässä n:o 1616 toukokuun 22 p:lta 1946 edellytettyä S-lomakkeelle n:o 9 tehtävää luetteloa ei tarvitse laatia".

Sota-ajan jälkeiset kuvariidatkin näyttävät olleen ajankohtaisia seuratalonkin kohdalla tai niitten on ainakin epäilty olevan odotettavissa, koska johtokunnan kokouksessa kesäkuussa 1948 on merkintä: "Pöytäkirjaan pyydettiin merkitsemään maanvilj. Talvelan ehdotuksesta, että Sotamarsalkka Mannerheimin salissa oleviin kuviin ei saa koskea, vaan on niiden aina oltava seinillä. Pöytäkirjasta annettava ote vahtimestarille."