Järvenpään Seurojentalo 1931-1978  
osa 8

TALOUDELLISIA VAIKEUKSIA

Velat ja vähentynyt käyttö
Laajennustyön yhteydessä otetun velan hoitaminen ja seuratalon vähentynyt käyttö alkoivat ilmentyä yhdistyksen taloudellisina vaikeuksina. Elokuussa 1967 pidetyssä hallituksen kokouksessa todettiin, että 1. 7. 67 erääntynyt lainan korko Järvenpään Osuuskassaan on maksamatta. Tilanteen selvittämiseksi päätettiin ottaa lainaa jäsenyhdistyksiltä. Nuorisoseuran edustajat ilmoittivat, että nuorisoseura ei voi antaa lainaa. Sen sijaan maataloustuottajat ja Palo lupasivat kumpikin lainata Seurataloyhdistykselle mk 1.000:-. Samassa kokouksessa nuorisoseuran edustajat ilmoittivat, että nuorisoseura olisi halukas myymään oman osuutensa. Heidän arvionsa mukaan olisi osuuden hinta puhtaana mk 25.000:-, .mutta toiset osakkaat voisivat tehdä myös oman tarjouksensa, mikäli vaatimus tuntuisi liian korkealta. Toukokuussa 1968 käsiteltiin jälleen Nuorisoseuran myyntitarjousta.

Edustajat olivat edelleen sitä mieltä, että Nuorisoseura olisi halukas luopumaan omasta osuudestaan. Pöytakirjan mukaan kokouksessa neuvoteltiin ensin kaikki yhdessä sekä sen jälkeen nuorisoseuran edustajat omana ryhmänään. Kokouksessa päästiin yksimieliseksi kaupan ehdoista.  Seurataloyhdistyksen oli välillä pitänyt velan painon johdosta määrätä jäsenille myöskin jäsenmaksu vuodelta 1968. Helmikuussa 1969 pidetyssä yleiskokouksessa todettiin, että nuorisoseura on maksanut jäsenmaksunsa vuodelta 1968 ja samalla perunut toukokuussa tekemänsä myyntitarjouksen. Näin olivat jälleen kaikki osakasyhdistykset vastaamassa seuratalon hoidosta ja toiminta palasi normaalille uomille.


KAUPANTEKOA JA SEURATALON MYYNTI

Neuvottelut alkavat kaupungin kanssa
Kaupanteko Järvenpään kaupungin kanssa voidaan todeta alkaneeksi yhdistyksen yleiskokouksen pöytäkirjasta syyskuun 17. päivänä 1968. Sen 2. §. kuuluu: "Todettiin, että kokous oli kutsuttu koolle käsittelemään Järvenpään kaupungin tarjousta ostaa
1900 m2 suuruinen osa Seurataloyhdistys r.y:n tontista 50.000:- kauppahinnasta. Puheenjohtaja luki kaupungin lähettämän esisopimuksen, mikä yksimielisesti hyväksyttiin. Lopullinen kauppa tehdään sitten, kun valtio on hyväksynyt virastotalolle ajatellun tontin, mihin Seurataloyhdistys r.y:n myymä alue tulee lisämaaksi. Esisopimuksen allekirjoittajiksi hallitus valtuutti Heikki Talvelan ja Pentti Putkosen. Seuraavan kerran tontinosakauppaa koskeva pöytäkirja on tehty huhtikuun 4. päivänä 1973. Pöytäkirjan 6 §. kuuluu: "Todettiin, että Järvenpään kaupungin kanssa tehty maakauppaa koskeva esisopimuskauppakirja on rauennut".

Sopimus peruuntuu
Toteamusta ei perustella sen enempää, johtuiko sopimuksen peruuntuminen yhdistyksen vai kaupungin aloitteesta tai jostakin muusta syystä. Mutta jo huhtikuun 22. päivänä 1973 on kauppa-asia jälleen esillä seurataloyhdistyksen hallituksessa. Kokouksessa käsiteltiin Järvenpään Kaupunginhallituksen lähettämä kirjelmä, missä kaupunki tarjosi Seurataloyhdistyksen kiinteistöstä 150.000:-. Keskustelun jälkeen yhdistys päätti tarjota kiinteistönsä kaupungille 350.000:-. Rakennuksen osalle hallitus arvioi 200.000:- ja tontin osalle 150.000:-. Hallitus valtuutti Veijo Kokkosen ja Pentti Putkosen neuvottelemaan kaupungin kanssa kaupasta. Hallituksen tarjous kaupungille on voimassa 30. 6. 1973 saakka. Syyskuun 1973 seurataloyhdistyksen hallituksen pöytäkirjan mukaan edellä laadittu ehdotus ja siitä käydyt neuvottelut ovat johtaneet väliaikaisen kauppakirjan laatimiseen, mutta kaupunginvaltuusto on ottanut kauppaan nähden hylkäävän kannan.
Kaupungin kiinteistötoimikunta on kuitenkin pyytänyt uudelleen neuvotteluja kaupasta. Yhdistyksen hallitus esitti nyt puolestaan, että kiinteistö myytäisiin 250.000 markan kauppahinnasta, mutta yhdistykselle tulisi jäädä tontista Kartanontien puolelle niin suuri osa, että sille voitaisiin rakentaa asuinkerrostalo, jonka pinta-ala olisi n. 1500 kerrosneliometriä. Mutta ei tuokaan ehdotus saanut kaupungin hyväksymistä, vaan Rakennustoimisto ilmoitti, että se ei voi hyväksyä kiinteistökauppaa edellä luetelluilla ehdoilla.

Kaupungin tarjous
Kaupunki tarjoutuu sen sijaan ostamaan Seurataloyhdistys r.y:lta 462,1 m2:n suuruisen maa-alan 32.025 markan kauppahinnasta. Seurataloyhdistys päätti hyväksyä tarjouksen seuraavilla ehdoilla:

1. Kaupungin toimesta hankitaan Seurataloyhdistys r.y:n tilalle R.N:o 1:276 kaavan muutos siten, että tontille saadaan rakentaa kerrosasuintalo, jonka kerrospinta-alan tehokkuusluvuksi tulee 1,0

2. Kaupunki sitoutuu myöhemmin toimimaan niin, että kun korttelin 633 tontti n:o 12 aikanaan rakennetaan, saa nykyinen rakennus olla sen jälkeen paikallaan 10 vuotta

3. Nyt samalla tehdään vastakkainen kauppa, jolla kaupunki myy Seurataloyhdistys r.y:lle sen maa-alan, joka kuuluu korttelin 633 tonttiin n:o 12.

Se, että kaupanteossa tarvitaan vähintäin kaksi osapuolta on luettavissa helmikuun 3:nnen päivän hallituksen pöytäkirjasta. Kaupungin kiinteistötoimikunta tarjoutuu nyt ostamaan 460 m2:n maa-alan 37.200 markalla. Yhdistyksen hallitus ei ole kuitenkaan suostuvainen tarjoukseen, vaan valtuuttaa Veijo Kokkosen ja Pentti Putkosen jatkamaan neuvotteluja kokonaisratkaisusta kiinteistökaupassa.

Neuvottelut johtavat tulokseen
Neuvottelut seuratalon myymisestä jatkuivat ja maaliskuun 7:na päivänä 1974 oli Seurataloyhdistyksen kokouksessa käsiteltävänä Järvenpään Kaupunginhallituksen 27. 2. 1974 päivätty kirjelmä, jolla kaupunki tarjoutuu ostamaan kiinteistön hintaan 370.000 markkaa. Hallitus suositteli tarjouksen hyväksymistä ja niin Seurataloyhdistys r.y:n yleinen kokous 16. 4. 1974 päätti yksimielisesti myydä kiinteistönsä Järvenpään Kaupungille 370.000 markan kauppahinnasta. Kun Järvenpään Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupan, siirtyi Järvenpääläisten ja lähiympäristön yhdistysväen aikaansaama seuratalo yhteiskunnan omistukseen.

Järvenpään kaupunki on suorittanut talon sisällä joitakin muutostöitä ja maalauttanut talon ulkoa. Näin paikkakuntalaisten oma-aloitteisuudella aikaansaatu talo palvelee nyt entistä ehompana käyttäjiään. Ehkäpä sen voidaan sanoa nyt olevan entistä monipuolisemmassakin käytössä. Uusi seuratalon isäntä, Järvenpään kaupunki jatkaa näin kiitettävällä tavalla Seuratalon perustajien talon käytölle suunnittelemia tavoitteita.