Järvenpään Seurojentalo 1931-1978  
osa 6

SEURATALO-OSAKEYHTIÖ JÄRVENPÄÄ MUUTTUU SEURATALOYHDISTYS r.y:ksi

Syyskokouksessa 1952 otettiin käsiteltäväksi seuratalon toiminnan osakeyhtiömuotoisena lakkauttaminen ja muuttaminen yhdistysmuotoiseksi. Aiheen tähän oli antanut se, että vaikka kaikki osakkeenomistajat olivat verotuksesta vapaita, ei niitten muodostama osakeyhtiölain mukaan sitä ollut. Erikoisesti ajoi muutosta silloinen Seuratalon taloudenhoitaja Matti Huttunen. Mainitussa kokouksessa tehtiin päätös Seuratalo-Osakeyhtiö Järvenpään purkamisesta ja omaisuuden lahjoittamisesta perustettavalle Seurataloyhdistys r.y:lle.
Järvenpään Palosta löytyi lakimies, oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Henrik Lemettinen, joka laati perustettavalle yhdistykselle säännöt. Kun osakeyhtiömuoto oli kahden virallisen kokouksen jälkeen purettu, pidettiin Seurataloyhdistys r.y:n perustava kokous Seuratalossa helmikuun 22 päivänä 1953. Kokouksessa hyväksyttiin yhdistykselle säännöt ja päätettiin heti tehdä ilmoitus yhdistysrekisteriin. Osakeyhtiömuodon johtokunta laajeni uusien sääntöjen mukaan viidestä jäsenestä seitsemänjäseniseksi hallitukseksi, johon sääntöjen mukaan valitaan kolme Järvenpään Nuorisoseura r.y:stä, kaksi Tuusulan Maataloustuottajat r.y:stä ja kaksi Järvenpään Palo r.y:stä. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin nuorisoseurasta Heikki Mäkelä, Antti Helineva ja Laila Savolainen, maataloustuottajista Untamo Sihvola ja Heikki Talvela sekä Palosta Veijo Kokkonen ja Matti Huttunen. Sääntöjen mukaan valittiin vielä kolme varajäsentä: Kaarina Noso, E. Winqvist ja Henrik Lemettinen. Johtokunta valitsi puolestaan puheenjohtajaksi Heikki Mäkelän ja isännöitsijäksi Matti Huttusen.

Järvenpään ja Lähiseudun Nuorisoseura	3	Heikki Mäkelä Antti Helineva Laila Savolainen
Tuusulan Maataloustuottajain yhdistys	2	Heikki Talvela Untamo Sihvola
Järvenpään Palo ry	2	Veijo Kokkonen Matti Huttunen
yhteensä	7
Varajäsenet	3	Kaarina Noso E.Winqvist Henrik Lemettinen

Näin alkoi seuratalon toiminnassa yhdistysajanjakso, joka tosin ei millään tavoin muuttanut aikaisempaa toimintaa, ei edes toiminnasta vastaavia henkilöitä.

UUSIA LAAJENNUSSUUNNITELMIA JA TOTEUTUMINEN

Paikkakunta kasvaa
Helmikuussa 1955 pidetyssä vuosikokouksessa keskusteltiin seuratalon laajentamisesta ja todettiin paikkakunnan kasvamisen takia talon käyneen ahtaaksi. Kun talossa on muutenkin suoritettava perusteellisia korjaustöitä, niin päätettiin korjaukset ja laajennus toteuttaa kuluvan vuoden aikana. Kesäkuussa samana vuonna esitettiin hallituksen kokouksessa käsiteltäväksi seuratalon laajennusasia. Järvenpään Osuuskassa oli myöntänyt Seurataloyhdistykselle 2,5 milj. markan lainan. Rakennusmestari J. H. Paanula oli laatinut luonnospiirustukset talonlaajennusta varten, joko ravintolan laajennuksen kanssa tai ilman sitä. Päätettiin pyytää eri urakoitsijoilta tarjouksia ja sen jälkeen päättää, millaisena laajennus toteutetaan.

Laajennus valmistuu
Jo kahden viikon kuluttua pidetyssä hallituksen kokouksessa käsiteltiin urakkatarjouksia. Pöytäkirjassa todetaan:
"Koska tarjouksista kävi selville, että talolaajennus myönnetyn luoton turvin voidaan toteuttaa myös ravintolalaajennus toteuttamalla ja koska Rak.toim. Uus-Maan ja urakoitsija E. Jokisen tarjoukset olivat niin samansuuruiset päätettiin molemmilta pyytää täydentävä tarjous, jossa huomioidaan koko laajennus ja ettei uusia uuneja tehdä."
Jälleen viikon kuluttua eli 26. 6. 1955 hallitus kokoontui käsittelemään tarkistettuja urakkatarjouksia. Evert Jokisen tarjous oli nyt selvästi halvempi päätyen mk:aan 2.530.000:-. Rakennuksen korjaus- ja laajennustyöt annettiin Evert Jokiselle ja rakennustöiden valvonta jätettiin rakennusmestari J. H. Paanulan ja yhdistyksen isännöitsijä Matti Huttusen tehtäväksi. Rakennustyöt edistyivät hyvää vauhtia ja seuratalo oli uudessa laajennetussa asussaan valmis, sillä helmikuun 2. päivänä 1956 pidetyssä vuosikokouksessa kerrotaan kokouksen puheenjohtajan kiittäneen rakennusurakoitsija Evert Jokista hyvin suoritetusta talonlaajennustyöstä, samoin laajennustyön piirtäjää ja valvojaa. Vuoden 1959 seuratalon hoitoon sisältyi m.m. talon ulkomaalaus. Vuonna 1966 talo maalattiin Panu-lateksilla talkootyönä ja maalit saatiin lahjoituksena valmistajalta Onsa Oy:ltä ja Järvenpään Väriltä. Seuratalon seinään kiinnitettiin lahjoittajan maalimainos.

Lopullisesti valmis 1964
Vuonna 1961 liitettiin seuratalo vesijohtoverkostoon ja taloon rakennettiin WC:t. Vuonna 1962 varustettiin talo öljylämmityslaitteilla. Järjestelmä toimi puhallinmenetelmällä. Aluksi öljy otettiin suoraan tynnyreistä, mutta vuonna 1964 varustettiin lämmityslaite öljysäiliöllä. Näin seuratalo oli saatettu siihen kuntoon kuin se oli silloin, kun yhdistys päätti myydä sen tontinosan luovutuksen yhteydessä Järvenpään kaupungille. Pienempiä korjauksia tehtiin tietysti vuosittain. Seurataloyhdistyksen kokoukset pidettiin jatkuvasti aina paikanpäällä ja silloin tarkastettiin vuosittain, olisiko talonhoidon kannalta jotakin tarpeellista kohennettavaa.