Järvenpään Seurojentalo 1931-1978  
osa 7

SEURATALON KÄYTTÖ

Juhlat ja iltamat
Pöytäkirjoista ei selviä seuratalon käytöstä juuri muuta kuin arvokkaat vihkiäisjuhlat. Talo oli kuitenkin paikkakunnalla erittäin kipeään tarpeeseen. Aikaisemmin esitetyssä Vihtori Lehtosen ensimmäisessä yhtiökokouksessa mainitaan ensimmäisen vuoden aikana juhlia pidetyn 15. Alkuaikoina järjestetyt juhlat olivat pääasiassa iltamia, joihin sisältyi 1 1/2 tuntia tanssia. Iltamien pääasialliset järjestäjät olivat Palo ja Lotta-Svärd, mutta pidettiin seuratalolla myös suojeluskunnan ja palokunnan juhlia.

Näytelmät
Näytelmät sisältyivät myöskin ohjelmiin. Näyttämölle oli tehty lujat puiset huonekulissit, joista oli joskus hankaluuttakin, kun näytelmissä ei ollut kysymys sisäympäristöstä. Voimistelussa nuo kulissit olivat myöskin kiusalliset. Voimistelijan piti joskus käden sivulle vienti satuttaa ikkunan kohdalle, että ei olisi tökännyt seinään. Näyttämöhän oli kaiken isännät suhteellisen pieni. Monien läsnäolijain mieliin on varmaan jäänyt talvisodan puhkeamisen aikaan seuratalolla lottien Finlandia-hymni taustamusiikkina järjestämä kuvaelma, joka esityksen ajankohta huomioon ottaen ei voinut olla liikuttamatta kaikkien mieliä.

Tanssit ja nuorisotilojen tarve
Monet muistavat myöhemmiltä ajoilta paikallisen kansallisseuran arvokkaat iltamat, jolloin sali oli tupaten täynnä ja ohjelman suorittajat olivat maan huippuluokan taiteilijoita. Arpajaisia järjestivät seuratalolla muutkin kuin Palo. Muistissa ovat myös nuolenheitto- ja pallonpyörityskilpailut palokunnan kesäjuhlista. Sitten tuli aika, jolloin iltamat eivät vetäneet. Tuli pelkkien tanssien vuoro. Palo oli tanssien pääasiallinen järjestäjä. Nuorisoseurakin havahtui tanssien pitäjäksi niin, että tarvittiin johtokunnan väliintuloa vuorojen järjestäjäksi. Mutta sitten tuli aika, jolloin tanssiaisetkaan eivät kannattaneet. Tuli lavojen ja suurten hallien aika. Orkesterit olivat kalliita ja niin alkoi hiljainen aika seuratalon historiassa.
Samaan aikaan nuoriso alkoi vaatia nuorisotiloja kunnilta. Niinpä Järvenpään kaupunkikin vuokrasi nuorisoa varten tiloja niin seura- kuin työväentaloltakin. Tilat eivät kuitenkaan sen ajan nuorisoa miellyttäneet. Puuttuvista nuorisotiloista puhuttiin ja samaan aikaan seuratalo vuokrattiin varastoksi ja työväentalo elokuvateatteriksi. Ei seuratalo sentään tuonakaan aikana ollut ilman käyttöä. Ravintolapuoli oli edelleen yhdistysten käytössä. Lisäksi se oli vuokrattuna päivisin Järvenpään seurakunnalle lasten päiväkerhoa varten. Aikaisemmin on jo kerrottu talon sota-aikaisesta käytöstä puolustuslaitoksen, lottien ja suojeluskunnan tarpeisiin. Järvenpään Kiinteistöyhdistyksellä oli myös yläkerran kerhohuone käytössään. Yläkerran tiloja ovat käyttäneet myöskin Pelastusarmeija ja Adventistit.

Eräs puoli seuratalon käytössä on vielä tässä yhteydessä mainittava. Seuratalosta muodostui yhteen aikaan varsinkin siirtoväen käyttämä suosittu häiden ja muiden perhejuhlien pitopaikka. Järjestettiinpä siellä jotkut hautajaisetkin.